Pikkuruinen kartano

Joulukirkko

Pikkuruisen Kartanon väki on tullut varhain jouluaamuna kirkkoon jumalanpalvelukseen.

Kirkko on valaistu kynttilöin ja harras tunne täyttää mielet.

”Teille on tänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra Daavidin kaupungissa” (luuk. 2:11) Tästä linkistä voit käydä lukemassa 1895 painetun joulusaarnan.

Kuoro lauloi virren 21 ”Enkeli taivaan lausui näin…”

Hyvää ja siunattua joulunaikaa!

People of Tiny Manor has come to the church on early Christmas morning. The church is lit with caldles…” For unto you is born this day in the city of David a Saviour, which is Christ the Lord.”

Merry and blessed Christmas!

Pikkuruinen kartano

Ensimmäinen adventti

On ensimmäinen adventti, pikkujoulu. Adventti on joulunajan valmistusaikaa. Ensimmäisenä adventtina juhlitaan ystävien ja tuttavien seurassa, kunnes rauhoitutaan joulun odotukseen. Sofia-rouvan naimaton sisar Fredrika, joka asuu Ruotsissa, on tullut joulukaudeksi vierailulle Pikkuruiseen kartanoon.

Ensimmäisenä adventtina kartanon väellä on tapana käydä kirkossa, kun kuoro esittää siellä Voglerin Hoosianna-hymnin. Kirkkoväki pääsee itse laulamaan vanhaa adventtivirttä: ”Iloitse morsian, ja riennä vastahan!..”

(nykyisessä virsikirjassa tämä ensimmäinen adventtivirsi on virsi 4. Hoosiannaa on käyty kuuntelemassa kuoron esittämänä jo 1800-luvun lopulta. 1900-luvun jälkipuoliskolla yleistyi tapa, että seurakunta yhtyy tähän riemulauluun. Virsikirjaan se on lisätty vasta 1986.)

*

It’s the first Advent. Sofia’s unmarried sister Fredrika, who lives abroad, has come to visit the Tiny Manor for the Christmas season. As a first Advent, the manor’s people tend to go to church when the choir performs the Vogler’s Hosanna-hymn.

In Finland Hosanna has been listened to by the choir since the late 19th century. It was added to the Finnish hymn book 1986. Today, the first advent is the second most popular day (after Chridymas) to go to church in Finland. Singing Hosanna starts the waiting gor Christmas.

Lähteet:

Suomalainen virsikirja evankelis-luterilaisille seurakunnille Suomen Suuriruhtinaanmassa. Sortavalassa 1920.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Adventti

virsikirja.fi

Pikkuruinen kartano

Pikkuruisen kartanon kesähuvilan puutarha

Taas on aika puuhailla kesähuvilan puutarhan parissa.

Talven aikana olen löytänyt pari patsasta lisää. Tein yhdestä patsaasta ja pienestä kynttilänjalasta suihkulähteen (korkeus ehkä n. 8 cm); vesi on kuumaliimaa.

S-kaupassa silmiini sattui polkuhaarikko. Niitä tarttui mukaan kaksi kappaletta, ja niistä sain tehtyä hienoja aidanteita. Vielä puutarha kaipaa lisää kasvillisuutta ja pinnoitteet pihan kulkuväylille.

It’s time to plan and plant tiny maisons summer garden. This years new thing is fountain (hight about 8 cm). Water is made of glue. Some more plants and maybe sand on pathways are needed.

Pikkuruinen kartano

Laskiaisen viettoa Pikkuruisessa Kartanossa

Laskiainen tarkoittaa paaston laskeutumista. Laskiaisesta on 40 päivää pääsiäiseen. Luterilaisilta ei enää edellytetä paastoa, mutta katolisen ajan perinteen mukaan ilonpito, kuten tansseissa käyminen, hiljenee paaston ajaksi. Suomessa säätyläisten talvinen huvittelukausi päättyi juuri ennen paaston alkua, usein tanssiaiset ja naamiaiset osuivat juuri laskiaistiistaille.
Laskiaistiistai on työväestön naisten juhla. Laskiaiseen mennessä he ovat saaneet pellavat ja hamput kehrättyä langaksi ja päivän pidetessä valo riittää kankaiden kutomiseen niistä. Kylän väki kokoontuu päivän päätteeksi mäenlaskuun, jotta pellava kasvaa tulevana kesänä pitkäksi ja nauriit suuriksi.

Me olemme kartanon väen kanssa lähdössä perinteiselle laskiaisen rekiajelulle, ja takaisin tultuamme nautimme lämpimän maidon kera mausteisia ja kermalla täytettyä laskiaispullia.

Illalla minä ja Mauritz lähdemme vielä naamiaistanssiaisiin.

Mukavaa laskiaista!

It’s shrovetide. Lutherans are no longer required to fast, but according to the tradition of the Catholic period there won’t be dance during Lent.
We are going to a Shrove Tuesdays sleigh ride.
And in the evening, I and Mauritz are going to masquerade dance.

.

Lähteet:

Edelfelt. Matkoja, maisemia ja naamiaisia. Anttila, Elina & al. 2004. WS Bookwell Oy
Karjalainen, Sirpa. 1994. Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY
Lehtonen, Eeva-Liisa. 1994. Säätyläishuveista kansanhuveiksi, kansanhuveista kansalaishuveiksi. Historiallisia tutkimuksia 184.

Seijavaara, A. & Kärjä, P (toim.) 2005. Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. WSOY.